Ilmari Larjavaara
VTM, tutkija
Aleksanteri Instituutti
Helsingin Yliopisto
Ulkoasiainministeriö
Tutkimusosasto

INFORMAATIO JA VENÄJÄ


1 Hankkeen tausta ja tavoitteet

Ulkoasiainministeriön tilaaman muistion tavoitteena oli tuottaa kuvaa Suomen ja Venäjän välisestä kaupallisesta, tieteellisestä ja hallinnon yhteistyöstä alueilla, joiden asiasanoja ovat ”informaatio”,
”informaatioyhteiskunta” ja ”informaatioteknologia”. Selvityksen taustana on tilanne, että tämän alueen kehitystä Venäjällä ei ole tunnettu erityisen hyvin, Venäjälle suuntautunut
aktiivisuus on tapahtunut eri tahoilla ja tästä ei ole ollut kokonaiskuvaa. Venäjän kehitystä käsitteen ”informaatio” -näkökulmasta on tarkasteltu hyvin vähän. Tavoitteena oli myös koota verkostoa tutkijoista ja asiantuntijoista sekä määrittää moniaineksista kohdetta kuvaavia käsitteitä ja tarkastelutapoja. Tarkastelun painopiste on sosiaalisissa ja kaupallisissa näkökulmissa kohteeseen. Esiselvityksellä on valmisteltu mahdollista laajempaa ( tutkimus )hanketta Venäjän informaatio( teknologia )alan kehityksestä.

Selvitys toteutettiin tapaamalla ja haastattelemalla n. 25 alueen asiantuntijaa. Haastatellut edustivat hyvin erilaista asiantuntemusta. Alkuperäinen pyrkimys tavata kaikki alaan kytkeytyvät asiantuntijat ei toteutunut toimijoiden suureksi osoittautuneen lukumäärän vuoksi. Haastatteluissa rajoituttiin Helsingin seudulle, jonka ohella tai jopa jonka sijasta aktiivisia alan liiketoiminnassa ja kehityshankkeissa ovat olleet Kaakkois-Suomen ja Oulun seudun yritykset, korkeakoulut, kaupungit, maakunnat ja kehitysyhtiöt. Tutkijoina hankkeessa toimivat VTM, tutkija Ilmari Larjavaara Helsingin Yliopiston Aleksanteri Instituutista sekä VTT, erikoistutkija Ilmari Susiluoto Ulkoasiainministeriöstä.

Informaatio ja venäjä muistio (pdf)

 

Koulutusinfrastruktuuri ( erityisesti ammatillinen koulutus ), instituutioiden kehitys ja tuotantoorganisaatioiden henkilöstövoimavarat Venäjällä

Lähtökohdat:

Tuotannon ylläpitäminen ja lisääminen Venäjällä edellyttää, että yrityksille on saatavissa riittävästi koulutettua ja ammattitaitoista työvoimaa

Koska koulutuksen ( erityisesti peruskoulutuksen ) positiiviset ulkoisvaikutukset näyttäytyvät vasta pitkän ajan kuluessa ja näitä on hankalasti mitattavissa rahamääräisesti, koulutusta on tuotettava julkisesti rahoitettuna

Venäjällä ongelmana on lähtökohta, jossa valtio resursoi tarpeeseen nähden liian vähän koulutusta ja yhteiskunnan koulutusinfrastruktuuri rapautuu. Tilanne on osin vastaava kuin fyysisen infrastruktuurin uusintamisessa. Investoinnit koulutukseen ovat olleet neuvostoajan jälkeen ja ovat edelleen liian matalaa tasoa.

Koulutusinfrastruktuuri (erityisesti ammattillinen koulutus) (pdf)